Hiustupsuista remppa hommiin...

  
Me olemme onnellisessa asemassa, sillä ihana Hennamme työskentelee hiusalalla ja näin pääsemme aina helposti käsittelyyn, kun sitä tarvitsemme. 

Toisaalta emme kyllä niin helposti ja tarvekkin voi pitkittyä useammankin kuukauden, koska matkaa tähän hiushoitolaan on noin 400kilometriä.

Tälläkertaa käsittelyyn pääsi Nelluska. 
Minulla ei ole enään osaa, eikä arpaa tämän pään laittoon. 

Ja hyvä näin saavat kummitädin kanssa yhdessä tuuskata päätökset kasaan.

Raitaa laitettiin kahtasävyä ja pituutta lähti noin 15cm. 

Ihana jälleen, kuten aina Hennan käsittelyssä. 
Kyllä kummitäti tietää, mistä 13v tykkää.

 

 

Ilo oli suuri, kun luonasi jälleen saimme käydä ja meidät mahdutin kiireiseen aikatauluusi.  
Tiedä häntä oliko ilo kummankin puoleista, sillä aina sieläkin olessa jotain kerkiää tapahtua...

Kuten tälläkin kertaa, Onsku onnistui tipauttamaan tilanjakajana toimivan kankaan lattiatasoon. ja näin hiustenlaittoala vaihtui remppaushommiin.

Henna, toivottavasti olet palautunut vanhaan ammattiisi viikkoon 42 menneessä, sitten viimeistään taas  tulemme...

Uusin tulokas tahmatassuihin

Alkukesästä joukkomme lisääntyi uudella tulokkaalla. Nyt näitä kuvia kameralta konelle laitellessa, huomasi kuinka tuo pieni tahmatassumme onkaan kasvannut tässä viikkojen  kuluessa.

 Ei sitä kasvua vain huomaakkaan, kun hän kokoajan tässä jaloissa pyörii. 
Voi miten hän onkaan ollut pieni ja ihanainen...
 

 IhmisVauva aikana olen aina huokaillut ja harmitellut vauvan liian nopsaa kasvua ja suuresti toivonut, että vauvan ensimmäinen vuosi kestäsi vähäintään kaksi vuotta.

  
Vaikka Ilo on suuri tästä pienestä & tarmokkaasta elämänalusta.
Toivoisin kuitenkin hänen kohdallaan pikaista kasvua...

Toki hänen puolestaan voi sen kaksi-kolme kertaa yössä herätä ulos pissatukselle ja siivoilla ne lukemattomat vahingot mitä päiväsaikaan sisälle lirahteleekaan. 
Ja voi sitä ilopisun määrää, kun isimme kotiutuu töistä kotiin.

Silti salassa toivon hänen kasvuaan...

Tukkeutuma muistilokeroissa

On ollut suuresti mielessä  loruilla tänne kesän kuulumisia, menemisiä, tekemisiä ja saamattomuuksia, mutta...

Olen kärsinyt suuren- suuresta tukkeutumasta muistilokeroissani, enkä ole saanut päähäni niin millään käyttäjätunnustani saati sitten salasanaani tänne. 

Toki ainahan kaiken muistamattoman voi selvittää, mutta se selvittämisen laiskuus se-se sitten vasta onkin kamalaa. Huoh

 Nyt "SUURsiivousta" tehdessäni törmäsin ryttyiseen lappuseen mihin olin tarvitsemani tiedot rustannut. Hyvä minä. Olin kaiketi tienyt (kokemuksestako?) tälläisen mauistamattoman hetken vielä koittavan. Nyt laitan lappusen parempaan taltteen, seuraavan musititukkeutuman varalle.

Kiitos niistä ilahduttavista kommenteista, sähköpsteista ja suusanallisista kysymyksistä, miksi ei ole uutta tietoutta tullut. Ihanaa, kun olette käyneet blogiani seuraamassa ja anteeksi saamattomuuteni asioiden selvittämisessä! olette ihania, jospa tämä taas tästä käynnistisi... Hitaasti, mutta varmasti!

* Tuiju *

Välilauantai vaiko lankalauantai

Aamu alkoi vielä pienillä askarteluiden viimeistelyillä. Viimein koitti kello 10.30 ja matkaan lähti pihastamme kolme virpojaa. 
Kaksi trullia ja yksi kissa. Kissan oli vaikea ymmärtää, että kissat voivat myös kävellä kahdella jalalla. Tuumasi konttaamaan talosta taloon ja hiukan välillä lipaisemaan lätäköstä kuravettä...Lopulta kuitenkin saatiin pian 3v täyttävä ymmärtämään, kaksi jalkaisena kissana olemisen salat.

Pian palautui kissa kotikonnuille (omasta pyynnöstään ) ja virpomista jatkoivat trullit muutaman tunnin ajan. Kissan palkat katosivat samantien lipovaan suuhunsa ja en niitä kerinnyt ikuistamaan. Sinne joutuivat pikkukissan mahaan kuraveden seuraksi...
 

Suuret oli palkat trulleilla... Tietäisiköhän tämä säästöä ruokalaskuumme muutaman viikonajaksi...

Ehdotin esikoiselle, että nyt voisi annostella... Tuumasi, että kyllä tämä kori kolmessa päivässä hupenee... siispä se siitä säästöstä :)
 

 Tänään on herännyt poltteleva kysymys. 
Minun lapsuudessani tuolla tornion laitamilla tätä päivää kutsuttiin välilauantaiksi ja siis kutsuttaan edelleenkin. 
Mikä ihme on lankalauantai, aamulla lastenohjelmissa tänään kerrottiin sellainen olevan?

PääsiäisenTAIKAA

Tahtonen toivottaa teille kaikille mahanpohjaakutkuttavaa pääsiäisenTAIKAA! Samalla myös rauhoittumista pyhien viettoon ja aikaa koko perheen kesken.

 

  Huomenna koittaa se suuri päivä mihin tämän talon lapset ovan ladanneet ajatuksiaan jo kolmatta viikkoa. On mietitty asuvalintoja, ollakki kukko, ollakko kissa, ollakko velho, ollakko noita.... Varmuutta ei tästä kaiketi vieläkään ole syntynyt...jää siis nähtäväksi. 
Meidän esikoinen haluaa nämä suunittelut ja valmistelut suorittaa. Myöskin on askarreltu jaettavaksi pääsiäiskortteja, me jaamme kortteja ei vitsoja. Esikoisemme on allerginen pajulle, joten ei voidan aitoja sisälle tuoda työstettäväksi.

 

Pääsiäis koristeet ovat olleet muutaman viikonpaikoillaan, odottamassa tätä aikaa ja nyt se on sitten koittanut. Lapsia, varsinkin keskimmäistä on kutkuttanut esillä olevat kompiaiset ja välillä on tainut salaa lasikansi noustakkin.
 

  Esikoinen on koulussa savesta valanut savikukkoja...soida ne eivät osaa suunitelman mukaisesti, mutta pääsiäiskukkona mitä parhaimpia.

Kuopuksen oma pääsiäiskukka (hänen ominsanoin ilmaistuna), mitä on esitelty kaikille kävijöille. Niin ylpeä pieni mies

KeväistäTAIKAA...

Kyllä se kuulkaa häätyy nyt todeta, että kyllä se kevät sieltä kovin tekee tuloaan. Täällä on hiihtolomaviikko koulusta ja isommat lapset lähtivät pohjosen mummollaan lomailemmaan. 
Siispä me täällä yksilapsisena perheenä ollaan oleskeltu ja onhan se ollu outoa...liianki outoa. En kyllä tykkäis, jos meillä aina näin hiljaisissa merkeissä porskuteltas. 
Täytynee olla kiitollinen siitä, että meille on kolme nuinkin äänekästä huipputyyppiä suotu.

Viikonloppuna oltiin sitten mökkeilemässä tällä meidän väliaikais kolmi henkisellä perheellä. 
Varsinkin sunnuntaina oli huikea ilma, niin ihana tuoksahdus & lupaus keväästä. 
Rännit lorisi ja linnut lauloi ( älkää kysykö mikä tai mitkä linnut). Lumi oli juuri passelia monenmoiseen tekemiseen ja niinpä ulkoiluun vierähti pitkä tovi.

 

Nyt nuo hetket enään ihana muisto vain ja huomenna lähemä nuorimman kanssa ajelemaan kohti pohjoisen mummolaan isompia pushalimaan ja kivoja uusia Mummola muistoja hakemaan.  

On suuri onni olla Mummola mistä niitä voi käydä hakemassa :)

 

Ihanaisia kevään odotus päiviä toivotellen!

Me&I

 Nämä päivitykseni pahasti raahaavat jäljessä, mutta sitähän se elämä on.
Joskus kaupassakin, tuntuu, että helpoiten pääsin, jos yksin kävisi, niin ei tarvis kenenkään raahata mukana. Mutta eihän lapset oppisi kaupassa käymisen salaisuuksia ja suuria ale-ostosten oppeja, jollei heitä sinne raahaisi.

Eli kaikki alla oleva satuilu on jo viimeviikon tuulahduksia..

Tämä viikko on pöpöilty ja pelottavalta näytti jo perjantai illaksi sovitun esittelyn kohtalo. Sovittuna oli siis Me&I esittely ja tiesin, että jos nyt perun niin katjan kalenteri on niin täynnä, että menee pian kesään ennekuin häneltä uuden ajan saisin. 

Servettien päällä painona keskimmäisen tekemä rautateos

Eli sisulla vaan päätin, että kyllä tästä selvittään ja niin selvittiin, eli meillä vietettiin perjantai iltaa ihanaista Meandin tuotteiden parissa. 

Nyt vieraitakin oli kahdeksan ja muutama tilaus päälle, eli aikalailla meidän normaali esittely ilta sen suhteen. Minulla oli edellis päivänä syntymäpäivä, joten tarjolla oli täytekakkua sen kunniaksi.

Kakku ei ollut kovinkaan silmiähivelevä, mutta kaiketi makuparempi

 Siispä KIITÄN nyt jälleen teitä ihanat kutsuvieraani ja esittelijämme Katja. Suurempi kiitos vielä huikeista lahjoista :)